Saavuttiin kisapaikalle. Mä taluttelin Rusinaa ensin trailerin vieressä, kunnes mentiin kentälle verryttelemään. Ensin tais olla koulukisat. Rusina oli tosi tahmee verryttelyssä ja sitä sai koko ajan käskee eteenpäin. Sit tuli meidän vuoro. Ne kisat meni tosi huonosti. Rusina oli entistä tahmeempi ja jäykempi eikä meinannu millään liikkua. Me oijottiin kauheesti kulmissa ja volteilla ja kaikki meni muutenkin ihan pieleen.. Lopussa Rusina vielä päätti pysähtyä, eikä meinannu millään lähteä liikkeelle! Mä menin jo ihan paniikkiin siinä vaiheessa. Mut jotenkin mä sen sitten sain liikkeelle ja päästiin lopettamaan.
Yllä olevat kuvat on verryttelystä
Vaikka kouluosuus menikin huonosti, niin mä en ollut kovin pettynyt, koska mä tiesin ettei me voitais epäonnistua estekisoissa. Suunnilleen puoli tuntia koulukisojen jälkeen alkoi esteverkka. Rusina oli edelleen tahmee, mutta sekään ei huolestuttanu mua, koska nehän oli niin matalia, että se pääsi ne vaikka käynnissä jos olis tarvetta. Siihen luokkaan olis saanu ottaa myös avustajan mukaan, mutta mä en halunnut.
Sitten oli aika mennä radalle. Tuomari vihelsi pilliin, mutta Rusina oli liian haluton liikkumaan ja me oltiin just sillon huonossa kohdassa alottaman rata. Jotenkin mä sain sen kuitenkin laukkaamaan ja ylitettiin eka este. Toinen ja kolmaskin meni hyvin. Mutta sit sen kieltäyty. Mä en voinu uskoa, että se kieltäytyis 20cm ristikosta. Mutta se kieltäytyi, joten ei kun uudestaan. Ja niin se hyppäs neljännenkin esteen. Mutta viidennellä se kielsi taas ja tuomari vihelsi pilliin. Me ei edes saatu yrittää loppuun, ja vaikka oltaiskin, niin en mä varmaan olis viittiny..
Ja sillon mä aloin itkemään. Meidät hylättiin 20cm ristikkoluokassa johon osallistu monia alle 5-vuotiaita (ja nekin suoriutu siitä avustajan kanssa)! Mä ratsastin trailerille asti ja pysäytin sen siihen. Mä en enää ikinä kisaa esteitä, mä ajattelin ja tulin alas selästän. Lastattiin Rusina ja lähettiin takas kotiin..
Kotonakin Rusina käveli oudosti. Mä mietin, että mikä ihme sitä vaivaa. Mulle ei tullu mieleenkään, että kaviokuume, jonka oireet lähti siltä jo melkein vuosi sitten, olis voinu palata.
Vaikka kouluosuus menikin huonosti, niin mä en ollut kovin pettynyt, koska mä tiesin ettei me voitais epäonnistua estekisoissa. Suunnilleen puoli tuntia koulukisojen jälkeen alkoi esteverkka. Rusina oli edelleen tahmee, mutta sekään ei huolestuttanu mua, koska nehän oli niin matalia, että se pääsi ne vaikka käynnissä jos olis tarvetta. Siihen luokkaan olis saanu ottaa myös avustajan mukaan, mutta mä en halunnut.
Sitten oli aika mennä radalle. Tuomari vihelsi pilliin, mutta Rusina oli liian haluton liikkumaan ja me oltiin just sillon huonossa kohdassa alottaman rata. Jotenkin mä sain sen kuitenkin laukkaamaan ja ylitettiin eka este. Toinen ja kolmaskin meni hyvin. Mutta sit sen kieltäyty. Mä en voinu uskoa, että se kieltäytyis 20cm ristikosta. Mutta se kieltäytyi, joten ei kun uudestaan. Ja niin se hyppäs neljännenkin esteen. Mutta viidennellä se kielsi taas ja tuomari vihelsi pilliin. Me ei edes saatu yrittää loppuun, ja vaikka oltaiskin, niin en mä varmaan olis viittiny..
Ja sillon mä aloin itkemään. Meidät hylättiin 20cm ristikkoluokassa johon osallistu monia alle 5-vuotiaita (ja nekin suoriutu siitä avustajan kanssa)! Mä ratsastin trailerille asti ja pysäytin sen siihen. Mä en enää ikinä kisaa esteitä, mä ajattelin ja tulin alas selästän. Lastattiin Rusina ja lähettiin takas kotiin..
Kotonakin Rusina käveli oudosti. Mä mietin, että mikä ihme sitä vaivaa. Mulle ei tullu mieleenkään, että kaviokuume, jonka oireet lähti siltä jo melkein vuosi sitten, olis voinu palata.
näitä on tosi kiva lukee :) tee nopeesti jatko osia. koska haluun lukee tän jutun loppuun.
VastaaPoistaSait just uuden lukijan :D
Kiva jos tykkäät! :) Huomenna taitaa tulla jo vika osa, jos oikein muistan.
PoistaJa kiitos♥